Kuva kertoo hankkeesta enemmän kuin tuhat sanaa

Julkaistu Leader Keski-Suomen Vieraskynä-blogissa 21.5.2018

Miltä sinun hankkeesi näyttää? Rahoittajan ja hallinnoijan logot, ranskalaisia viivoja tavoitteista, ehkä hankevetäjän kasvot. Siinäkö kaikki? Silloin hukataan jokaisella viestintäkerralla mahdollisuus tehdä lähtemätön vaikutus kohderyhmään. Hankkeen tulisi näyttää ensisijaisesti siltä, mitä se on. Hyvä visuaalinen ilme kuvaa hankkeen tavoitteita ja tukee ydinviestin esittämistä. Logo, kuvitus, värit ja kirjasimet on valittu siten, että ne muistuttavat siitä, mitä hankkeessa tehdään. Jos hankkeessa esimerkiksi yhdistetään maaseudun matkailuyrittäjiä ja alkutuottajia uusien elämyspalveluiden tuottamiseksi, voitaisiin logoon tuoda esimerkiksi jotain viitteitä potentiaalisista elämyksistä ja väritys valita sen mukaisesti.

Miltä sinun hankkeesi näyttää? Rahoittajan ja hallinnoijan logot, ranskalaisia viivoja tavoitteista, ehkä hankevetäjän kasvot. Siinäkö kaikki? Silloin hukataan jokaisella viestintäkerralla mahdollisuus tehdä lähtemätön vaikutus kohderyhmään.

Hankkeen tulisi näyttää ensisijaisesti siltä, mitä se on. Hyvä visuaalinen ilme kuvaa hankkeen tavoitteita ja tukee ydinviestin esittämistä. Logo, kuvitus, värit ja kirjasimet on valittu siten, että ne muistuttavat siitä, mitä hankkeessa tehdään. Jos hankkeessa esimerkiksi yhdistetään maaseudun matkailuyrittäjiä ja alkutuottajia uusien elämyspalveluiden tuottamiseksi, voitaisiin logoon tuoda esimerkiksi jotain viitteitä potentiaalisista elämyksistä ja väritys valita sen mukaisesti.

Brändäyksellä hanke myös erottuu sadoista muista hankkeista, jotka liikkuvat samoissa ympyröissä. Tällä tavalla voidaan parhaassa tapauksessa välttää sekaannuksia. Näyttävä visuaalinen ilme saa kohderyhmän ensin kiinnostumaan hankkeesta ja myöhemmin tunnistamaan sen viestintämateriaalin jo kaukaa: ”Hei, tuolla ilmoitustaululla näyttäisi olevan joku uusi X-hankkeen juliste! Käynpä katsomassa…”

Kuvan voima on valtava, varsinkin sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan, että kerrottaisiin tapahtumasta perustiedot Facebook-tapahtumassa, voitaisiin viritellä potentiaalisia osallistujia tunnelmaan julkaisemalla kuvia esimerkiksi tapahtuman puhujista, tapahtuman sisällöstä tai tapahtumapaikasta. Sellaiseen tapahtumaan on helppo tulla, joka näyttää jo valmiiksi tutulta.

Visuaalisuuden suunnitteluun kannattaa siis varata resursseja, tehtiin se sitten hankkeen työtunteina tai ostettiin ulkopuolelta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Tämähän tarkoittaa, että hankemaailmassa valmis suunnitelma säästää jokaisesta tiedotteesta, somepäivityksestä tai tapahtumailmoituksesta puolet kuluista.

Tehokkaaseen graafiseen suunnitteluun ei nykyään tarvita edes kalliita ohjelmistoja. Sykettä -viestintähankkeen järjestämissä työpajoissa harjoiteltiin huhtikuussa ilmaisen Canva-suunnitteluohjelman käyttöä. Selaimessa toimivalla työkalulla kuka tahansa pystyy hetkessä tekemään mieleenpainuvaa hankeviestintää. Tuskin kukaan haluaa nähdä ilmoitustauluilla tai sosiaalisessa mediassa enää yhtään kökköä Powerpointilla tai Wordilla tehtyä esitettä. Kuva kertoo hankkeesta enemmän kuin tuhat sanaa. Seuraava askel on sitten se video, jossa on enemmän kuin tuhat kuvaa.

Miltä sinun hankkeesi näyttää? Rahoittajan ja hallinnoijan logot, ranskalaisia viivoja tavoitteista, ehkä hankevetäjän kasvot. Siinäkö kaikki? Silloin hukataan jokaisella viestintäkerralla mahdollisuus tehdä lähtemätön vaikutus kohderyhmään. Hankkeen tulisi näyttää ensisijaisesti siltä, mitä se on. Hyvä visuaalinen ilme kuvaa hankkeen tavoitteita ja tukee ydinviestin esittämistä. Logo, kuvitus, värit ja kirjasimet on valittu siten, että ne muistuttavat siitä, mitä hankkeessa tehdään. Jos hankkeessa esimerkiksi yhdistetään maaseudun matkailuyrittäjiä ja alkutuottajia uusien elämyspalveluiden tuottamiseksi, voitaisiin logoon tuoda esimerkiksi jotain viitteitä potentiaalisista elämyksistä ja väritys valita sen mukaisesti.

Brändäyksellä hanke myös erottuu sadoista muista hankkeista, jotka liikkuvat samoissa ympyröissä. Tällä tavalla voidaan parhaassa tapauksessa välttää sekaannuksia. Näyttävä visuaalinen ilme saa kohderyhmän ensin kiinnostumaan hankkeesta ja myöhemmin tunnistamaan sen viestintämateriaalin jo kaukaa: ”Hei, tuolla ilmoitustaululla näyttäisi olevan joku uusi X-hankkeen juliste! Käynpä katsomassa…”

Kuvan voima on valtava, varsinkin sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan, että kerrottaisiin tapahtumasta perustiedot Facebook-tapahtumassa, voitaisiin viritellä potentiaalisia osallistujia tunnelmaan julkaisemalla kuvia esimerkiksi tapahtuman puhujista, tapahtuman sisällöstä tai tapahtumapaikasta. Sellaiseen tapahtumaan on helppo tulla, joka näyttää jo valmiiksi tutulta.

Visuaalisuuden suunnitteluun kannattaa siis varata resursseja, tehtiin se sitten hankkeen työtunteina tai ostettiin ulkopuolelta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Tämähän tarkoittaa, että hankemaailmassa valmis suunnitelma säästää jokaisesta tiedotteesta, somepäivityksestä tai tapahtumailmoituksesta puolet kuluista.

Tehokkaaseen graafiseen suunnitteluun ei nykyään tarvita edes kalliita ohjelmistoja. Sykettä -viestintähankkeen järjestämissä työpajoissa harjoiteltiin huhtikuussa ilmaisen Canva-suunnitteluohjelman käyttöä. Selaimessa toimivalla työkalulla kuka tahansa pystyy hetkessä tekemään mieleenpainuvaa hankeviestintää. Tuskin kukaan haluaa nähdä ilmoitustauluilla tai sosiaalisessa mediassa enää yhtään kökköä Powerpointilla tai Wordilla tehtyä esitettä. Kuva kertoo hankkeesta enemmän kuin tuhat sanaa. Seuraava askel on sitten se video, jossa on enemmän kuin tuhat kuvaa.